Annosjakelupalvelu vaikuttaa ikäihmisten lääkkeiden käyttöön
Suomalaistutkimus selvitti annosjakelun ja lääkityksen tarkistamisen vaikutuksia iäkkäiden perusterveydenhuollon potilaiden lääkkeiden käyttöön Suomessa.
Tarkoituksenmukaisen ja turvallisen lääkityksen laatiminen iäkkäille perusterveydenhuollon potilaille on haastavaa. Annosjakelupalveluja on kehitetty näillä potilailla ilmenevien lääkehaittojen ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi. Palvelussa lääkkeet toimitetaan kerta-annospusseissa antoaikojen mukaan. Palvelun aluksi potilaan kokonaislääkitys ja lääkkeiden päällekkäisyydet tarkistetaan lääkityslistan perusteella. Palvelun odotetaan vähentävän lääkkeiden käyttöä.
Annosjakelupalvelu on jo käytössä melko laajalti ja yleistyy koko ajan, mutta sen vaikutuksista potilaiden lääkkeiden käyttöön ei juuri tiedetä. Järjestelmällinen tarkastelu osoitti, ettei palvelun tuloksia ole arvioitu kontrolloiduissa tutkimuksissa. Norjassa tehty tutkimus paljasti, että annosjakeluun liittyvä kokonaislääkityksen päällekkäisyyden tarkistus saattaa parantaa lääketurvallisuutta. Jotkin todisteet viittaavat myös siihen, että potilaat saattavat hyötyä lääkityksensä tarkistamisesta annosjakelumenettelyn yhteydessä.
Tässä suomalaisessa tutkimuksessa tarkastellaan, vähentääkö lääkityksen tarkistuksen sisältävä annosjakelupalvelu lääkkeiden käyttöä iäkkäiden perusterveydenhuollon potilaiden keskuudessa. Tutkimusryhmä käsitti kaikki yli 65-vuotiaat perusterveydenhuollon potilaat, jotka ilmoittautuivat mukaan annosjakelupalveluun Suomessa vuonna 2007 (verrokkiryhmän potilaat = yhteensä 2 073). Tutkimuksen hypoteesina on, että annosjakelupalvelun aloittamisen seurauksena iäkkäiden perusterveydenhuollon potilaiden lääkkeiden käyttö vähenee Suomessa. Analyysiin valittiin 20 yleisimmin käytettyä lääkettä (määriteltyjen päiväannosten perusteella) 2 vuoden tutkimusjaksolla.
Tutkimusryhmässä oli seurantajaksolla enemmän lääkitysten aloituksia ja lopetuksia kuin verrokkiryhmässä. Tsopikloni-, tematsepaami- (molemmat unilääkkeitä) ja kalsiumlääkeyhdistelmiä aloitettiin ja lopetettiin tutkimusryhmässä aktiivisemmin. Glimepiridin ja metoprorolin käyttö aloitettiin aktiivisemmin, kun taas isosorbidimononitraattien käyttö lopetettiin aktiivisemmin tutkimusryhmässä (kaikki nämä lääkkeet on tarkoitettu sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon).
Tulokset ja tulosten tarkastelu
20 yleisimmän tutkimuslääkkeen osuus oli 86 % kaikista tutkimusryhmän päivittäin käyttämistä, lääkevaihdon piirissä olevista lääkkeistä. Näiden 20 tutkitun aktiivisen vaikuttavan aineen joukosta 11:n käyttö väheni merkittävästi (p <,001–,041), kun lääkkeiden käyttöä korjattiin pitkäaikaissairauksien määrällä. Lääkkeiden käytön väheneminen tutkimusryhmässä oli tilastollisesti merkittävää, kun analyysissa huomioitiin sekä aikaan että ryhmään liittyvät vaikutukset. Kaksi näistä lääkkeistä oli unilääkkeitä ja kuusi sydän- ja verisuonilääkkeitä.
Tutkimushavainnot viittaavat siihen, että annosjakelu vähensi lääkkeiden käyttöä vuoden havainnointijaksolla. Vähenemistä havaittiin yli puolessa yleisimmin käytetyistä 20 aktiivisesta vaikuttavasta aineesta. Annosjakelupalvelun potilaat myös aloittivat ja lopettivat lääkkeiden käytön useammin kuin verrokkiryhmän potilaat.
Lääkkeiden käytön väheneminen voi liittyä kahteen annosjakelupalvelun ominaisuuteen: lääkityksen tarkistamiseen ja lääkehävikin pienenemiseen. Vain lääkevaihdon piirissä olevien tuotteiden sisällyttäminen rekisteriin olisi voinut vaikuttaa lääkkeiden käyttöä lisäävästi, erityisesti tutkimusryhmässä, sillä annosjakelussa suositaan lääkevaihdon piirissä olevia lääkkeitä. Tämän tutkimuksen mukaan lääkkeiden käyttö kuitenkin väheni tutkimusryhmässä.
Päätelmät:
Lääkkeiden käyttö väheni ≥ 65-vuotiailla perusterveydenhuollon potilailla annosjakelupalvelun käyttöönoton jälkeen kaltaistettuihin verrokkeihin verrattuna tässä 1-vuotisessa kohorttitutkimuksessa. Lisätutkimuksia tarvittaisiin, jotta voitaisiin selvittää kausaalisuutta, arvioida annosjakelupalvelun vaikutusta lääkkeiden käytön laatuun ja kustannuksiin sekä selvittää palveluun liittyvän lääkityksen tarkistuksen vaikutusta positiivisiin lopputuloksiin.
Tämä artikkeli on tiivistelmä tutkimusartikkelista Impact of the automated dose dispensing with medication review on geriatric primary care patients drug use in Finland: a nationwide cohort study with matched controls, tekijät Juha Sinnemäki, Marja Airaksinen, Maria Valaste ja Leena K. Saastamoinen, julkaistu 10.11.2017.
Helmikuun ajan on Helsingin Runebergin kadulla saatu ihailla Carelia apteekin ikkunan Anja-somistusta. Proviisori Jaana Rintakoski kertoo ikkunan saaneen hyvän vastaanoton apteekissa.
– Henkilökuntamme on kehunut somistuksen olevan sopivan informatiivinen ja mukavannäköinen. Mielestämme ikkuna viestii Anja-annosjakelun olevan lämminhenkinen palvelu, Rintakoski tuumii.
Anjan kaltaiselle, rajatun kohderyhmän palvelulle ikkunanäkyvyys on hyvä keino kasvattaa tunnettuutta ja asiakaskuntaa.
– Somistuksen kodikas ja positiivinen ote toimii. Olemme vastailleet kiinnostuneiden kyselyihin ja antaneet mukaan Anjan kuluttajaesitteitä, Rintakoski sanoo.
Teemaikkunat huomataan
Carelia apteekki haluaa panostaa yksilöllisiin ikkunasomistuksiin. Tämän takia somistuksen tekee usein ammattisomistaja.
– Anja-annosjakelun tapauksessa somistuksen toteutti Anja yhdessä mainostoimistonsa kanssa. Muutoin meillä on käytössä ulkopuolinen somistaja. Joskus teemme somistuksia myös itse. Esimerkiksi itsenäisyyspäiväksi teemme perinteisesti juhlaikkunan, jossa on kukkakimppu ja Suomen lippu. Se huomataan joka kerta, toteaa Rintakoski.
Aloita apteekkisi ikkunasomistus näillä vinkeillä
- Erotu muista, niin jäät asiakkaan mieleen.
- Vaihda somisteita tarpeeksi usein.
- Ikkunan pitää olla muutakin kuin juliste. Panosta siis ulkonäköön.
- Varaudu kertomaan ikkunan tuotteista ja palveluista.
- Muista somistuksen tueksi lisämateriaalit. Anjan lisämateriaalit saat Anja.fi:n Ammattilaisnetistä.
Anja haluaa varmistaa, että apteekit löytävät oikeat kilpailutukset ja pärjäävät niissä. Seuraamme tarkasti lääkehoidon koneellisen annosjakelun kilpailutuksia ympäri Suomen. Kun löydämme tarjouspyynnön, jaamme sen nykyisille Anja-apteekeille ja apteekeille, joilla ei vielä ole lääkkeiden koneellista annosjakelua käytössään.
Apteekin ei siis tarvitse liittyä erikseen Anjan kilpailutusseurantapalvelun piiriin – teemme tämän kaiken teidän puolestanne!
Osaaminen jakoon!
Miksi Anja haluaa auttaa, ja vielä ilmaiseksi?
Ensiksi, tiedämme, että tämä on apteekeille iso ponnistus. Kilpailutuksiin vastaaminen on paperisavotta, joka vaatii osaamista, tarkkuutta ja lakimiestaitoja – sekä rutkasti työaikaa.
Toiseksi, tämä kasvattaa paitsi apteekin myös Anjan mahdollisuuksia saada lisää annosjakeluasiakkaita ja/tai pitämään nykyiset asiakkaat.
Kolmanneksi, haluamme yksinkertaisesti laittaa osaamisemme jakoon! Anjalla on pitkä kokemus kilpailutuksista ja takana paljon onnistumisia. Miksi emme jakaisi hankkimaamme asiantuntijuutta apteekeille?
Anjalainen apuna paperihommissa
Anja kasvattaa apteekin menestysmahdollisuuksia kilpailutuksissa auttamalla hankintajuridiikan koukeroissa.
Lisäksi helpotamme apteekkien työkuormaa avustamalla itse tarjouksen laatimisessa. Silmämme ovat harjaantuneet löytämään pienimmätkin nyanssit tarjouksista ja tarjouspyynnöistä. Kun apuna on kokenut anjalainen, vapautuu apteekkilaisten työaikaa apteekin päivittäisten asioiden hoitamiseen.
Kilpailutusseurannan askeleet
- Seuraamme kilpailutuksia tiiviisti sähköisissä medioissa
- Tarjouspyyntö jaetaan Anja-apteekeille ja mahdollisille uusille asiakkaille (ei vielä Anja-apteekeille)
- Autamme apteekkia tekemään kilpailuttajalle tarkentavia kysymyksiä ja selventää hakuprosessiin tarvittavia liitteitä ja vaatimuksia
- Anja auttaa apteekin toiveesta tarjouksen laatimisessa
- Apteekki toimittaa valmiin tarjouksen eteenpäin
Kiinnostuitko kuulemaan lisää? Ota meihin yhteyttä!
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksensä siitä, miten lääkejakeluongelmilta voitaisiin jatkossa välttyä, kertoo Apteekkariliiton verkkosivusto Apteekkari.fi.
Selvitys sisältää kymmenen ehdotusta, jotka koskevat lääketukkutoimijoita, myyntiluvan haltijoita, apteekkeja sekä lääkealan valvovia viranomaisia. Tässä muutama keskeinen ehdotusta:
- Kriittisten lääkevalmisteiden osalta siirryttäisiin monikanavajakeluun. Tämä edellyttäisi kriittisten lääkevalmisteiden määrittelyä ja kriittisten lääkevalmisteiden listauksen jatkuvaa ylläpitoa.
- Suurimmat tukut hajauttaisivat varastointitoimintojaan.
- Myyntiluvanhaltijat ja tukut ylläpitäisivät lääkepakkausten tuotetietoja kaikkien jakelijoiden järjestelmässä, jotta jakelijan vaihtaminen onnistuisi tarvittaessa nopeasti.
- Lääketukuille nykyistä vahvempi lakisääteinen velvoite ylläpitää lääkkeiden toimitusvarmuutta sekä velvoite laatia varautumisohjelma niin sanottujen force majour -tilanteiden varalle.
Apteekkariliitto kertoo arvioivansa parhaillaan kaikkia ehdotuksia ja niiden vaikutuksia apteekeille.
Lue lisää Apteekkariliiton sivulta: http://www.apteekkari.fi/uutiset/fimealta-kymmenen-ehdotusta-laakejakelun-toimintavarmuuden-parantamiseksi
Tällaisia tapauksia tulee usein vastaan lääkehoidon arvioinnin yhteydessä. Lääkityslista ei välttämättä ole kovin pitkä, mutta jotkin valmisteet herättävät kysymyksiä ja asiakkaan voinnin ja lääkkeiden välistä yhteyttä pohditaan. Asiakkaan voi olla vaikea hahmottaa, mistä kuuluisi etsiä apua, kun lääkkeet ovat kertyneet vuosien varrella useilta eri lääkäreiltä. Lisäksi voi olla vaikea saada yhteyttä lääkäriin.
Lääkehoito on arvioitava kokonaisuutena
Iäkkäällä rouvalla oli säännöllisessä käytössä kipulääketabletti Panacod kipulaastarin lisänä. Kipujen syy täytyy selvittää. Yleisesti käytetyt kolesterolilääkkeet, kuten tässä tapauksessa simvastatiini, aiheuttavat usein lihaskipuja. Toki kipujen taustalla on monesti muutakin, kuten nivelrikko.
Kipulääkitys tulee arvioida kokonaisuutena ja samalla täytyy huomioida mm. munuaisten kunto. Panacodin sisältämä kodeiini ei sovi munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä. Lisäksi se väsyttää, altistaa kaatumiselle ja aiheuttaa yleisesti muitakin lääkehaittoja, kuten ummetusta. Tämän vuoksi kodeiinia ei suositella lainkaan iäkkäille.
Munuaisten toiminnan seuranta on iäkkäillä erityisen tärkeää, koska suuri osa lääkkeistä poistuu munuaisten kautta. Rouvan lääkityksessä munuaisten heikentynyt kunto vaikutti mahdollisuuteen vaihtaa Marevan toiseen verenohennuslääkkeeseen. Aina vaihto uudempaan lääkkeeseen ei ole järkevää, vaikka tiuhat verikokeet tuntuvat turhauttavilta.
Lääkityslistalta löytyy usein turhiakin lääkkeitä
Lyhyelläkin lääkityslistalla voi olla turhia lääkkeitä. Rouvalla oli käytössä vatsansuojalääke esomepratsoli, jota oli tarvittu verisuonitukoksia estävän, mutta vatsaa ärsyttävän, pieniannoksisen asetyylisalisyylihappovalmisteen Primaspanin rinnalla. Vaikka Primaspan oli lopetettu tarpeettomana, vatsansuojalääke oli edelleen käytössä. Pitkäaikaista ja tarpeetonta vatsansuojalääkitystä tulisi välttää, koska hapoton maha altistaa suolistoinfektioille ja heikentää mm. B12-vitamiinin ja kalsiumin imeytymistä.
Lääkehoidon kokonaisarvioinnissa otetaan lääkkeiden keskinäisen yhteensopivuuden lisäksi huomioon lääkkeiden sopivuus niiden käyttäjälle. Samalla selvitetään lääkkeiden tarpeellisuus ja tarkistetaan, vastaako lääkehoito hoitosuosituksia. Arvioinnin yhteydessä farmasian ammattilainen antaa potilaskohtaista lääkeneuvontaa. Usein havaitaan ongelmia lääkkeiden ottamisessa: ajankohdissa, muistamisessa ja dosetin käytössä. Asiakkaille suositellaan monesti lääkkeiden koneellista annospussijakelua helpottamaan arkea ja edistämään turvallista lääkkeenottoa.
Lääkehoidon kokonaisarviointi suositeltavaa
Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti lääkehoidon kokonaisarviointi tulisi tehdä aina lääkkeiden annosjakelun aloittamisen yhteydessä. Sekä lääkehoidon kokonaisarvioinnin että lääkkeiden annosjakelupalvelun voi ostaa lähimmästä Anja-apteekista.
Paula Timonen
toimitusjohtaja, Pro dosis Oy
Kirjoittaja on lääkehoidon ongelmia kartoittavan ja ratkovan yrityksen toimitusjohtaja.
Lokakuussa Anjan Facebookissa äänestettiin parasta Anja-kuosia. Kolmen kuosin joukosta voittajaksi nousi murskaäänin kissamaisen viehkeä ja räväkän pinkki pantteriboksi. Olemme nyt painattaneet voittajakuosisia Anja-bokseja, tilaa äkkiä omasi! Bokseja on rajoitettu erä.
Näin tilaat boksin
Apteekkilaiset voivat tilata pantteribokseja apteekkiinsa Anjan Ammattilaisnetistä. Tilaa tästä »
Jos olet Anja-potilas tai läheisesi käyttää Anjaa, voit tilata boksin oman Anja-apteekkisi kautta.
Kaipaatko lisätieto? Ota yhteyttä »
Anjan uusittu Ammattilaisnetti on auki. Ammattilaisnetti tarjoaa monipuolisia palveluja paremmalla käyttökokemuksella. Kirjaudu tai rekisteröidy uudistettuun Ammattilaisnettiin. Arvomme kaikkien näin toimineiden kesken joogamattoja! Jos et muista salasanaasi, voit nollata sen kirjautuessasi.
Ammattilaisnetistä tilaat ja tulostat Anja-materiaaleja
Ammattilaisnetin kautta hankit apteekkiisi Anjan esitteitä, halstereita, julisteita ja tärkeitä lomakkeita. Muista ladata myös verkkobannerit apteekkisi nettisivulle. Materiaalit ovat saatavana suomeksi ja ruotsiksi.
Tulossa: kouluttaudu Anja-webinaareissa!
Ammattilaisnettiin on lisätty uutena ominaisuutena webinaarit. Webinaari on verkkoseminaari, johon voit liittyä omalla verkkoyhteydellä varustetulla tietokoneella. Webinaareihin osallistuminen on maksutonta. Ensimmäinen webinaarilähetys tehdään vuodenvaihteessa.
78-vuotiaalle rouvalle tehtiin lääkehoidon kokonaisarviointi annosjakelun aloittamisen yhteydessä. Tarkistuksen seurauksena lääkehoidosta karsittiin useita potilaalle sopimattomia lääkkeitä.
Yrittäjänä pitkän uran tehneen eläkeläisrouvan vointi oli alkanut huonontua. 78-vuotias perheetön rouva asui yksin kerrostaloasunnossa. Liikkuminen ei tuottanut ongelmia, ja hän hoiti omatoimisesti esimerkiksi kaupassakäynnin ja ruoanlaiton. Rouva käytti lähinnä yksityisiä terveyspalveluja ja häntä oli hoitanut sama, jo eläkeikäinen yksityislääkäri vuosikymmeniä.
Oireina muun muassa huimaus, tokkuraisuus ja laihtuminen
Rouva käytti säännöllisesti hänelle määrättyjä lääkkeitä, ja dosettiin jaettujen lääkkeiden ottamiseen ei liittynyt ongelmia. Rouva ei kokenut tarvitsevansa kaikkia hänelle määrättyjä lääkkeitä. Hän tunsi olevansa väsynyt ja tokkurainen, jonka lisäksi rouva kärsi huimauksesta, suun kuivumista ja lievästä alakuloisuudesta. Myös muisti oli heikentynyt.
Rouvalle järjestettiin yksityisesti lääkkeiden annosjakelupalvelu, jonka yhteydessä hänelle tehtiin lääkehoidon kokonaisarviointi erillisestä pyynnöstä.
Lääkehoidon kokonaisarvioinnin yhteydessä tehdyssä haastattelussa rouva kertoi, ettei hän käyttänyt luontaistuotteita, alkoholia tai tupakkaa. Vaikka hän eli suhteellisen terveellisesti ja teki itse kotiruokaa, oli paino laskenut noin 20 kiloa viimeisen puolentoista vuoden aikana. Rouva painoi haastatteluhetkellä 51 kiloa ja hänen painoindeksinsä oli 19,2 (suositus 24–29). Vyöruususta johtuvia kipuja esiintyi vaihtelevasti. Viime aikoina verenpainetta ei oltu seurattu.
Puolet käytössä olevista lääkkeistä lopetettiin
Lääkehoidon kokonaisarvioinnin seurauksena lääkitykseen tehtiin muutoksia. 22 lääkkeestä lopetettiin 11 ja yhden valmisteen annosta muutettiin. Potilaalle ehdotettiin myös suurempaa D-vitamiiniannosta. Rouvan ravitsemusta, muistia, toimintakykyä sekä verenpainetta, kolesteroli- ja verensokeriarvoja alettiin seurata säännöllisesti.
Kolmen kuukauden seurantajakson jälkeen rouva kertoi olevansa tyytyväinen lääkitysmuutoksiin. Hän koki olevansa useimmiten pirteä ja hyväntuulinen. Vyöruusu oirehti aika ajoin ja vaati myöhemmin kipulääkityksen lisäämistä, jolloin yksi valmisteista jouduttiin palauttamaan säännölliseksi aamulääkkeeksi.
Lääkehoidon kokonaisarviointi (LHKA) on palvelu, jossa selvitetään hoidon tarkoituksenmukaisuus ja pyritään puuttumaan lääkityksessä havaittuihin ongelmiin ja riskitekijöihin.
– Kokonaisarvioinnista hyötyvät etenkin monilääkityt potilaat, joilla on useita sairauksia ja vaihtuvia lääkäreitä. Selvitys on tarpeellista myös silloin, kun omaisella tai läheisellä on huoli yksin asuvan potilaan pärjäämisestä. Jos esimerkiksi iäkkään äidin vointi huononee äkillisesti, voi tilaan löytyä syy lääkityksestä, kertoo proviisori LHKA Paula Timonen.
Timonen on lääkehoidon asiantuntijapalveluihin erikoistuneen Pro dosis Oy:n toimitusjohtaja. Yritys tarjoaa muun muassa kattavaa lääkehoidon kokonaisarviointipalvelua Fortea. PharmaService Oy:n tarjoamat lääkehoidon arviointipalvelut toteutetaan yhteistyössä Pro dosiksen kanssa.
Kattava kokonaisarviointi selvittää ongelmat
Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksessa lääkehoidon tarkoituksenmukaisuus tulisi arvioida vähintään kerran vuodessa. Laaja lääkehoidon kokonaisarviointi on Timosen mukaan syytä tehdä viimeistään silloin, kun herää epäily runsaan lääkityksen mielekkyydestä ja turvallisuudesta.
– Kun epätarkoituksenmukainen lääkitys saadaan kerralla siivottua pois, pysyy lääkelista jatkossa kunnossa jopa kevyemmilläkin tarkistuksilla, Timonen huomauttaa.
Alkusysäyksen kokonaislääkityksen tarkistukseen antaa usein ammattilainen apteekista.
– Kun apteekkiin tulee monilääkitty potilas, potilaan läheinen tai joku lääkeasioita hoitava ja lääkkeisiin liittyviä kysymyksiä pohtiva henkilö, apteekin henkilökunta voi suositella lääkehoidon kokonaisarviointia. Laaja lääkehoidon arviointi pitäisi, jo viranomaissuosituksenkin mukaan, tehdä lääkkeiden annosjakelun aloituksen yhteydessä. Palvelut kuitenkin myydään erikseen, eikä annosjakeluun automaattisesti kuulu laajaa potilaskohtaista lääkehoidon arviointia. Potilaan ei tarvitse käyttää annosjakelua päästäkseen palvelumme piiriin, kertoo Timonen.
Arvioinnin taustalla moniammatillinen yhteistyö
Kattavassa lääkehoidon kokonaisarvioinnissa ovat mukana potilaan hoitoon osallistuvat ammattilaiset. Tavoitteena on yhteistyössä muokata lääkitys vastaamaan potilaan yksilöllisiä tarpeita sekä lopettaa ylimääräisten ja sopimattomien lääkkeiden käyttö. Työ aloitetaan farmaseutin kotikäynnillä.
– Lääkehoidon kokonaisarviointiin erikoistuneet farmaseuttimme ja proviisorimme haastattelevat potilasta ja selvittävät kirjallisten potilastietojen avulla hänen elämäntilanteensa ja lääkehoitonsa tavoitteen. Haastattelun jälkeen teemme lääkityksen tilasta raportin ja laadimme toimenpide-ehdotuksia. Tämän jälkeen käymme ehdotukset läpi hoitavan lääkärin kanssa. Tämä on moniammatillista yhteistyötä, jossa pistetään viisaat päät yhteen, jotta potilaan lääkitys olisi turvallista ja tehokasta, kertoo Timonen.
Kokonaisarvioinnissa paljastuu Timosen mukaan yllättävän paljon korjattavaa.
– Teemme paljon lääkehoidon kokonaisarviointeja kotihoidon potilaille, joilla on keskimäärin 16–17 lääkettä. Olemme laskeneet, että näiden potilaiden lääkehoitoon ehdotamme muutoksia keskimäärin kuuden lääkkeen kohdalle, Timonen kertoo.