2010-luku on jäämässä kohta taakse ja aika tarkastella, mitä apteekkialalla on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuosikymmenen ehdottomasti suurin mullistus on ollut paperireseptien vaihtuminen sähköisiin resepteihin. Monelle voi myös tulla yllätyksenä, että lääkekulujen vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto on laskenut tällä vuosikymmenellä yli 120 eurolla.

2010

Sähköinen lääkemääräys eli eResepti otettiin käyttöön ensimmäisenä Turun Nummenmäen apteekissa
Historiallinen resepti kirjoitettiin Turun Kirkkotien terveysasemalla 20.5.2010. Myös media oli paikalla, kun farmaseutti Anna Virkki toimitti eReseptin asiakkaalle ”sujuvan sukkelasti”, kuten apteekkari Mervi Inkinen toimitusta luonnehti. Jo ensimmäisen päivän aikana Nummenmäen apteekki toimitti useita kymmeniä eReseptejä ja kaikki sujui hyvin.

Lapualla apteekin ja kunnan terveydenhuollon yhteistyö kelpasi malliksi muuallekin Suomeen
Lapuan Lakeus Apteekki teki lapualaisille maksullisia lääkehoidon kokonaisarviointeja (LHKA). Jos asiakkaalla oli lääkärin lähete, kaupunki kustansi palvelun. Apteekkariliitolla oli keskeinen rooli lääkehoidon kokonaisarviointipalvelun kehittämisessä ja siihen vaadittavan koulutuksen suunnittelussa.

Karjaan apteekilla oli merkittävä rooli ns. valelääkärin paljastumisessa
Lääkäriksi tekeytynyt espoolaismies ehti kirjoittaa Karjaan terveyskeskuksen avovastaanotolla virheellisiä reseptejä päivittäin kahden kuukauden ajan. Aluksi häntä epäiltiin kokemattomaksi kandiksi, mutta huijaus alkoi paljastua, kun apteekki joutui puuttumaan päivittäin hänen resepteihinsä. Esimerkiksi lääkkeiden annostukset olivat usein pielessä. Karjaan apteekin työntekijät saattoivat pelastaa jopa ihmishenkiä puuttumalla lääkärinä esiintyneen espoolaismiehen lääkemääräyksiin.

Sairaanhoitajat saivat rajatun reseptinmääräämisoikeuden
Myös optikot ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivat suuhygienistit saivat oikeuden hankkia vastaanotollaan tarvitsemiaan lääkkeitä.

2011

eResepti levisi apteekkeihin suurin harppauksin
Vuoden lopussa jo yli puolet apteekeista oli eResepti-valmiudessa. Lääkkeen pystyi noutamaan sähköisellä reseptillä jo 420 apteekista.

Apteekeille mahdollistettiin lääkkeiden myynti apteekin verkkopalvelun kautta
Lisäksi apteekeille tehtiin mahdolliseksi palvelupisteiden perustaminen oman toimialueen tai naapurikunnan haja-asutusalueelle tai kyläkeskukseen. Palvelupisteet korvasivat vähitellen apteekkien lääkekaapit. Uudistusten tavoitteena oli parantaa lääkkeiden saatavuutta erityisesti syrjäseuduilla.

Ensimmäiset geenitestit tulivat apteekkeihin
Ensimmäiset Suomessa kehitetyt ja kuluttajille tarkoitetut geenitestit, joilla tutkittiin alttiutta laktoosi-intoleranssiin ja laskimotukokseen, tulivat myyntiin muutamissa apteekeissa.

2012

Lääkekorvaukset ilman Kela-korttia
Apteekit pystyivät tarkistamaan asiakkaiden oikeuden lääkekorvauksiin ilman Kela-korttia. Jos asiakkaalla ei ollut Kela-korttia mukana, kortin tiedot voitiin asiakkaan luvalla tarkistaa sähköisesti Kelasta. Sähköisen Kela-tietojen kyselyn etu oli tietojen ajantasaisuus. Kysely mahdollisti myös lääkkeiden ostamisen suorakorvattuina apteekin verkkopalvelun kautta.

Marraskuussa apteekeissa vietettiin ensimmäistä kansallista Lääkehoidon päivää
Päivän teemana oli Tunne lääkkeesi, jolla haluttiin aktivoida sekä lääkkeiden käyttäjiä että terveydenhuollon ammattilaisia kiinnittämään enemmän huomiota lääkehoitojen onnistumiseen. Teemapäivänä asiakkaita rohkaistiin juttelemaan lääkityksestään ja muistutettiin, että lääkkeisiin liittyvissä asioissa voi aina kääntyä apteekin puoleen. Lääkehoidon päivän järjestivät sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon aloitteesta lääke- ja terveysalan toimijat yhdessä terveysalan viranomaisten kanssa.

Itä-Suomen yliopisto kohautti D-vitamiinitutkimuksellaan
Tutkimuksen mukaan merkittävä osa markkinoilla olevista D-vitamiinivalmisteista sisälsi selvästi pakkauksessa ilmoitettua vähemmän D-vitamiinia. Asiasta syntyi useita päiviä mediassa vellonut kohu. Apteekkariliiton kehotuksesta apteekit poistivat lisäselvitysten ajaksi myynnistä kaikki ne D-vitamiinivalmisteet, joissa D-vitamiinin määrä jäi tutkimuksen mukaan alle 80 prosentin pakkauksessa ilmoitetusta määrästä. Yliopiston käyttämä mittausmenetelmä osoittautui kuitenkin puutteelliseksi, ja apteekit palauttivat D-vitamiinivalmisteita myyntiin sitä mukaa kuin niiden pitoisuudesta saatiin laboratorion varmistus. Yliopisto pahoitteli virheellisten mittaustulostensa aiheuttamaa aiheetonta kohua.

Apteekit ottivat sähköisen reseptin käyttöön määräaikaan mennessä
Vuoden lopussa jo valtaosa lääkemääräyksistä oli sähköisiä monilla paikkakunnilla. Tietojärjestelmissä oli kuitenkin vielä kehitettävää sujuvan apteekkiasioinnin varmistamiseksi.

2013

Peruskorvusluokat laskivat, arvonlisävero nousi
Lääkkeiden peruskorvausprosenttia laskettiin 42:sta 35:een ja alemman erityiskorvausluokan korvausprosenttia 72:sta 65:een. Lääkkeiden arvonlisäverokanta nousi 9 prosentista 10 prosenttiin. Samalla lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden vuotuinen lääkekatto laski 700,92 eurosta 670 euroon.

Sähköisten reseptien määrä kasvoi huimasti
Apteekit toimittivat vuonna 2013 yhteensä noin 53 miljoonaa reseptiä eli 10 reseptiä jokaista suomalaista kohti. Toimitettujen reseptien määrä kasvoi vuodesta 2012 noin miljoonalla. Jo yli 40 prosenttia resepteistä oli sähköisiä. Vuonna 2012 niiden osuus oli vain 10 prosenttia.

2014

Lääketaksauudistus ja lääkekaton alentaminen hyödyttivät potilaita
Yli 41 euroa maksavat reseptilääkkeet halpenivat ja sitä halvemmat kallistuivat. Kaikkein kalleimmat lääkkeet halpenivat jopa satoja euroja. Suurin hinnan nousu oli 1,40 euroa. Muutosta tasattiin alentamalla lääkekustannusten vuosittainen lääkekatto 670 eurosta 610 euroon.

Apteekki.fi avattiin kuluttajille
Apteekki.fi-sivusto tarjosi, ja tarjoaa tänäkin päivänä, hyödyllistä tietoa hyvinvoinnista, terveydestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta sekä lääkehoidoista. Palvelun käytetyimpiä osioita olivat apteekkihaku ja lääkekorvauslaskuri. Apteekin neuvot -osiosta löytyi ohjeet tavallisimpien itsehoitovaivojen hoitoon.

Paperireseptit nuijittiin historiaan
Eduskunta hyväksyi lakiesityksen, jonka mukaan kaikki reseptit eläinlääkemääräyksiä lukuun ottamatta olisi laadittava sähköisesti vuoden 2017 alusta lähtien. Tämän jälkeen paperi- ja puhelinreseptejä saisi käyttää enää hätätilanteissa tai tietoliikennekatkosten aikana. Sähköiset reseptit olivat jo täyttä arkea suomalaisessa terveydenhuollossa. Julkisessa terveydenhuollossa 92 prosenttia resepteistä oli jo sähköisiä. Suomalaista noin 4,3 miljoonaa oli saanut vuoden loppuun mennessä sähköisen lääkemääräyksen.

Ensimmäiset terveyspisteet aloittivat apteekeissa
Uudella toimintamuodolla tuotettiin matalan kynnyksen terveyspalveluita apteekeissa yhteistyössä julkisen terveydenhuollon kanssa. Apteekin terveyspisteessä asiakas sai sairaanhoitajalta saman palvelun kuin terveyskeskuksessa, mutta pientä maksua vastaan ja jonottamatta. Toiminta vaati aluehallintoviraston luvan ja vastuunalaisen lääkärin. Apteekin terveyspisteet keskittyivät muun muassa hoitotasapainon seurantaan, riskiryhmien kartoitukseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä pieniin hoitotoimenpiteisiin. Apteekin terveyspiste ideoitiin alun perin Kuopio Innovationissa, mutta vuoden 2014 alussa terveyspisteen oikeudet siirtyivät Apteekkariliitolle, joka jatkoi konseptin kehittämistä yhdessä apteekkien kanssa.

2015

Reseptilääkkeet halpenivat
Apteekkien asiakkaat maksoivat reseptilääkkeistään joulukuussa 2015 keskimäärin yli 5 prosenttia vähemmän kuin joulukuussa 2014, ilmeni Tilastokeskuksen Apteekkariliitolle kokoamista tiedoista. Itsehoitolääkkeiden hinnat pysyivät lähes ennallaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana reseptilääkkeiden hinnat olivat laskeneet tuntuvasti. Asiakkaat maksoivat reseptilääkkeistään omavastuita yli viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2005, vaikka lääkekorvauksia oli heikennetty. Samana aikana kuluttajahintaindeksi on noussut liki 20 prosenttia ja ruoan hinta yli 25 prosenttia.

Suomalaiset eivät halunneet itsehoitolääkkeitä kauppoihin

Taloustutkimuksen mielipidekyselyn mukaan vain alle puolet suomalaisista salli itsehoitolääkkeiden myynnin päivittäistavarakaupoissa. Keskimääräistä kielteisemmin asiaan suhtautuvat naiset, joista vain joka kolmas päästäisi itsehoitolääkkeet kauppojen hyllyille. Lähes yhtä kielteisesti asiaan suhtautuivat iältään 18–24-vuotiaat nuoret, joista itsehoitolääkkeiden myynnin päivittäistavarakaupoissa salli vähän yli kolmannes.

2016

Alkuomavastuu näki päivänvalon
Kela-korvaukset muuttuivat jälleen vuoden alusta lukien ja suurimpana muutoksena tuli uusi 50 euron alkuomavastuu, joka on käytössä edelleen. Asiakas on siis maksanut vuodesta 2016 alkaen korvattavat reseptilääkkeensä 50 euroon asti kokonaan itse. Vasta sen jälkeen korvattavasta lääkkeestä alkaa saada Kela-korvausta. Alkuomavastuu ei koske alaikäisiä. Kun korvattavien lääkkeiden ostot ylittävät 50 euron alkuomavastuun, Kela maksaa osan korvattavan lääkkeen hinnasta.

Peruskorvaus nousi, lääkekatto laski
Peruskorvattavien lääkkeiden korvausprosentti nostettiin 35 prosentista 40 prosenttiin. Alemman ja ylemmän erityiskorvausluokan korvausprosentit säilyivät ennallaan. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeestä asiakas maksoi kuitenkin kolmen euron sijasta 4,50 euron omavastuun asiointikertaa kohden. Lääkekatto laski 670 eurosta 610,37 euroon.

Apteekkien aukioloajat pidentyivät
Kauppojen aukioloaikojen vapautuminen vuoden 2016 alusta lukien näkyi myös apteekeissa, joita kauppojen aukiolosääntely ei ollut koskenut. Aukioloajat olivat pidentyneet kaikissa apteekkien kokoluokissa vuoden 2016 alun jälkeen. Apteekkariliiton keräämien tietojen mukaan apteekit ovat auki keskimäärin 57,6 tuntia viikossa ja laajemmin kuin julkiset terveyspalvelut.

2017

Vuosiomavastuu laski
Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto laski 610,37 eurosta 605,13 euroon. Alkuomavastuu ja lääkekorvausprosentit pysyivät ennallaan.

Paperireseptit jäivät historiaan
Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki lääkemääräykset laadittiin sähköisesti vuoden alusta lukien. Potilas ei voinut enää kieltäytyä sähköisestä lääkemääräyksestä. Lääkäri pystyi edelleen antamaan lääkemääräyksen kirjallisesti tai puhelimitse poikkeustilanteissa, esimerkiksi teknisen häiriön takia. Näissä tilanteissa apteekki kuitenkin muutti reseptit sähköisiksi.

Reseptien voimassaolo piteni kahteen vuoteen
Aiemmin reseptit olivat voimassa vuoden kerrallaan. Tavoitteena oli vapauttaa lääkärien työaikaa reseptien uusimisesta muihin tehtäviin ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia.

Peruskorvattavien lääkkeiden hankintavälejä alettiin seurata tarkemmin
Peruskorvattavista reseptilääkkeistä oli mahdollista saada Kela-korvausta vasta, kun edellinen lääke-erä oli käytetty lähes kokonaan. Uudesta lääke-erästä sai korvausta aikaisintaan kolme viikkoa ennen edellisen erän loppumista, kun valmistetta oli ostettu kerralla kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Kuukauden lääkehoidossa jousto oli yhden viikon ja kahden kuukauden lääkehoidossa kaksi viikkoa. Tavoitteena oli vähentää kotiin kertyvien lääkkeiden määrää ja sitä kautta lääkehävikkiä.

Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin alempaan erityiskorvausluokkaan
Muutoksen jälkeen Kela korvasi niiden hinnasta 65 prosenttia, eli korvattavuus oli samalla tasolla esimerkiksi sepelvaltimo- ja verenpainetaudin lääkkeiden kanssa. Insuliinihoito säilyi yhä ylemmässä, 100 prosentin erityiskorvausluokassa.

Kriisin sävyttämä syksy
Apteekkeja koettelivat koko syksyn ajan poikkeukselliset lääkejakeluongelmat. Lääketukkukauppa Oriolan ongelmat alkoivat syyskuun alussa, kun yritys otti käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän. Apteekkeja kehotettiin varautumaan yhden päivän mittaiseen jakelukatkokseen, mutta jakeluongelmat pitkittyivät viikkoihin. Pahin jakelukriisi kesti noin kuukauden, mutta tilanne ei normalisoitunut koko syksyn aikana. Vielä itsenäisyyspäivän ja joulunpyhien alla tilaukset kangertelivat, kun apteekit varautuivat pyhäpäiviin tilaamalla tavallista enemmän tuotteita. Pahimman kriisin aikana apteekeissa tehtiin valtavasti ylimääräistä työtä asiakkaiden reseptilääkehoitojen turvaamiseksi. Apteekit onnistuivat lääkkeiden hankkimisessa hyvin ja vaikka vaaratilanteilta oli, vakavilta potilasvahingoilta kuitenkin vältyttiin.

Terveydeksi, Suomi! -kampanja paljasti lääkitysongelmia
Apteekit juhlistivat satavuotiasta Suomea tarjoamalla tuhat lääkityksen tarkistuspalvelua maksutta. Kampanjan aikana toteutetuissa lääkityksen tarkistuksissa havaittiin lääkitysongelmia noin joka kolmannella asiakkaalla. Ongelmat liittyivät tavallisimmin lääkehaittoihin, lääkkeiden ottoajankohtiin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksiin.

2018

Lääkehoidon aloituspalvelu näki päivänvalon
Lääkehoidon aloituspalvelulla asiakasta voitiin tukea apteekissa juuri silloin, kun hän vasta oli juurruttamassa lääkkeen käyttöä osaksi arkeaan ja pohti sen tarpeellisuutta. Lääkehoidon aloituspalvelua pilotoitiin Lohjanharjun apteekissa Lohjalla ja Willan Kehrä -apteekissa Hyvinkäällä. Pilotissa palvelua testattiin uuden diabeteslääkkeen saaneilla, tyypin 2 diabeetikoilla. Palvelulla haluttiin varmistaa, että asiakas hallitsee lääkehoitonsa toteutuksen ja ymmärtää lääkehoitonsa merkityksen ja hyödyt sairautensa hoidossa ja liitännäissairauksien ehkäisyssä.

Apteekkariliitto testasi lääkkeiden pikakuljetuspalvelua
Lääkkeiden pikakuljetuspalvelu käynnistyi keväällä suurimmissa kaupungeissa. Kotiinkuljetukset verkosta kotiovelle hoituivat jopa 1–4 tunnissa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Apteekkariliiton kumppanina pikakuljetuksista vastasi kotimainen kasvuyritys sekä paikalliset kuljetusyrittäjät, jotka koulutettiin lääkekuljetuksiin. Pikakuljetukset olivat osa apteekkien digitaalisten palveluiden kehittämistä. Useimmat apteekit olivat tähänkin asti tarjonneet kotiinkuljetuspalveluita, mutta palvelun kehittäminen toi kotiinkuljetukset yhä useammalle asiakkaalle näkyväksi.

Lääkkeiden käyttö oli kasvussa
Kun vielä vuonna 2010 lääkemääräyksiä eli reseptejä kirjoitettiin lähes 49 miljoonaa kappaletta, vuonna 2018 niiden määrä oli jo yli 63 miljoonaa. Toisaalta myös annosjakelumääräysten kirjaaminen on muuttunut vuonna 2015, minkä takia vuodet 2015─2018 eivät ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin. Selkeää kasvua on kuitenkin havaittavissa, sillä vuonna 2015 reseptejä kirjoitettiin yli 55 miljoonaa.

2019

Lääkekatto laski jälleen
Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto laski 605,13 eurosta 572 euroon. Alkuomavastuu ja lääkekorvausprosentit pysyivät ennallaan.

Verkkoapteekkien määrä kaksinkertaistui
Suomi oli verkkoapteekkitoiminnan edelläkävijä Euroopassa. Keväällä lähes 200 apteekkia otti käyttöön uuden Apteekkariliiton kehittämän verkkopalvelualustan. Kyselytutkimuksen mukaan yli kolmasosa suomalaisista piti tärkeänä, että voi asioida apteekin kanssa myös verkon välityksellä.

Suomalaisella sähköisellä reseptillä alkoi saada lääkkeitä ulkomailta
Suomalaisella sähköisellä reseptillä alkoi vaiheittain saada lääkkeitä myös muissa Euroopan maissa. Ensimmäisenä yhteistyö alkoi Viron ja Kroatian kanssa. Lisää maita tuli mukaan vaiheittain. Sähköisellä reseptillä ei voi kuitenkaan ostaa ulkomailta esimerkiksi keskushermostoon vaikuttavia tai huumausaineiksi luokiteltuja lääkkeitä.

Suomessa otettiin käyttöön uusi eurooppalainen lääkevarmennusjärjestelmä
Uuden järjestelmän myötä lääkepakkauksiin tulivat aitouden varmistavat uudet turvaominaisuudet. Apteekissa lääkkeen aitous varmistetaan jatkossa aiempaa tarkemmin ennen kuin lääke luovutetaan asiakkaalle.

Apteekit kärsivät työvoimapulasta
Yli puolella Suomen apteekeista oli vaikeuksia rekrytoida farmaseuttista henkilökuntaa. Jatkuvaa työvoimapulaa oli jopa 30 prosentissa apteekkeja. Moni kyselyyn vastanneista apteekkareista ei ole saanut lainkaan hakemuksia apteekkinsa avoimiin työpaikkoihin. Apteekkariliitto ehdotti ripeitä toimia farmaseuttien koulutuksen lisäämiseksi.

Suomen ensimmäinen lääkekuljetus droonilla toteutettiin onnistuneesti
Suomen Apteekkariliitto ja Orion toteuttivat Suomen ensimmäisen lääkekuljetuksen robottilennokilla eli droonilla Helsingin Lauttasaaressa syyskuussa. Drooni kuljetti valikoiman itsehoitolääkkeitä Lauttiksen apteekilta Lauttasaaren Senioritalolle, jossa hoitohenkilökunta vastaanotti paketin. Uusi palvelu hyödyttää esimerkiksi asiakkaita, joilla yllättävän avuntarpeen tai sairauden vuoksi on hankaluuksia päästä asioimaan apteekkiin tai jotka asuvat vaikeapääsyisillä seuduilla kuten maaseudulla ja saaristossa.

Historiallisen paljon lääkkeiden saatavuushäiriöitä
Lääkkeiden saatavuushäiriöt nousivat isosti esille kesällä ja alkusyksystä. Lääkkeiden saatavuushäiriöt olivat lisääntyneet rajusti 2010-luvulla. Kun vuonna 2010 saatavuushäiriöilmoituksia kirjattiin 67, ilmoitettiin niitä vuonna 2018 peräti 1213. Lääkkeiden saatavuusongelmien yleistymisestä huolimatta lääkkeiden välitön saatavuus apteekeista säilyi silti erinomaisella tasolla. Apteekkariliiton selvityksen mukaan Suomessa 98 prosenttiin resepteistä lääke löytyi heti apteekin varastosta.

Mitä 2020 tuo tullessaan?

Lääkekatto nousee hieman
Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto nousee 572 eurosta 577,66 euroon. Lääkekorvausten vuosikohtainen alkuomavastuu on 50 euroa myös vuonna 2020. Lääkekorvauksia voi siis saada vasta, kun on ensin itse maksanut 50 euroa korvattavista reseptilääkkeistään vuoden alusta lukien. Lääkekorvausprosentit säilyvät ennallaan.

Tieto vuosiomavastuun täyttymisestä päivittyy ajantasaisesti
Vuoden 2020 alusta lukien lääkkeistä maksetut omavastuut näkyvät ajantasaisesti apteekeissa ja Kelan asiointipalvelussa ja lisäkorvauksen saa heti lääkeoston yhteydessä. Muutos on merkittävä paljon tai kalliita lääkkeitä tarvitseville. Aiemmin tieto lääkekaton eli vuosiomavastuun täyttymisestä on päivittynyt viiveellä ja Kela on ilmoittanut siitä asiakkaalle kirjeellä, jonka jälkeen asiakas on voinut hakea lisäkorvausta Kelalta. Vuodenvaihteen jälkeen lisäkorvauksen saa siis heti lääkeoston yhteydessä apteekissa.

Haluatko oman Anjan? Täytä uuden asiakkaan yhteydenottolomake