Kotihoidon asiakkailla on usein käytössä päällekkäisiä tai turhia lääkkeitä. Terveydenhoidon resurssit eivät riitä jokaisen potilaan lääkityksen yksittäiseen läpikäyntiin, mutta onneksi tulevaisuudessa apua tähän voi tarjota nokkelat koneet!
Lääketurvallisuus on ensiarvoisen tärkeä asia niin vanhuspalveluissa kuin muussa sairaanhoidossa. Suomi on valjastanut tekoälyn ratkomaan kinkkisiä lääketurvallisuuden pulmia.
Alma Talent uutisoi maaliskuussa, että Porin perusturvakeskus on käynnistämässä tulevana syksynä neurologi Juha Puustisen johdolla uuden tutkimuksen. Tutkimuksessa on tavoitteena etsiä tuoreita ajatuksia lääkehoitoprosessin parantamiseen kotihoidossa.
Tutkimuksen aikana apteekkien asiantuntijat arvioivat kotihoidon aloittavien potilaiden lääkitystä. On havaittu, että kotihoidon potilailla on tarpeetonta tai päällekkäistä lääkitystä, riskilääkkeitä tai sopimatonta lääkekuormaa. Usein ikäihmisten lääkitys ei ole oikein kenelläkään hallussa.
Ikäihmisten sekavien lääkityskokonaisuuksien taustalla on usein se, että sosiaali- ja terveydenhoitoalan resurssit ovat hyvin rajalliset. On mahdotonta, että lääkäri-hoitaja-farmaseutti-tiimi tarkastaisi jokaisen kotihoidon asiakkaan lääkityksen yksitellen. Pelkästään vanhuspalveluiden kotihoidossa on yli 50 000 asiakasta ja määrä kasvaa jatkuvasti.
Puustinen visioi, että tulevaisuudessa tärkeän tarkistustyön etukäteisseulonnan voisi hoitaa tekoäly. Sinällään visio on yksinkertainen: hoitaja arvioi strukturoidulla mittaristolla potilaan lääkitystiedot ja tekoäly käy tiedot läpi. Algoritmin avulla tekoäly tunnistaa potilaat, joiden lääkitystä olisi hyvä tarkastella lähemmin.
Tekoäly tarjoaa kevyempiä keinoja lääketurvallisuuden parantamiseen, työllistämättä turhaan kiireisiä ammattilaisia. Lue tutkimuksesta lisää täällä.
Jyväskylään kohoaa parhaillaan upouusi Sairaala Nova, jonka päämääränä on parantaa potilas- ja lääketurvallisuutta digitalisaatiota ja automaatiota hyödyntäen. Uuteen sairaalaan on tulossa muun muassa älylääkekaappi ja antibioottirobotti sekä ensimmäisenä Suomessa Unit Dose -annosjakelulaitteisto. Laitteisto mahdollistaa lääkkeiden yksittäispakkaamisen ja sähköisen tunnistamisen yksilöllisen tunnisteen avulla suoraan sairaalassa.
Automaation tavoitteena on katkeamaton lääkehoitoketju, joka parantaa omalta osaltaan lääketurvallisuutta. Automaatio karsii lääkitysprosessista inhimilliset virheet.
Katkeamaton lääkehoitoketju tarkoittaa, että lääkkeiden määrääminen, lääkemääräysten varmentaminen, lääkkeiden jakaminen, käyttökuntoon saattaminen ja valmistaminen sekä lääkkeiden antaminen kirjautuvat reaaliaikaisesti lääkehoidon tietojärjestelmiin. Tieto liikkuu eri tietojärjestelmien ja laitteiden välillä automaattisesti ja katkeamattomasti.
Anja annosjakelussa yhdeksän jakelukonetta annostelee tabletit ja kapselit annospussinauhoihin apteekin syöttämien ja Anja-farmaseutin tarkastamien tietojen pohjalta. Tämän jälkeen valmiit annospussit kuvataan ja tarkistetaan koneellisesti. Jos laite huomaa virheen, pussi lähetetään farmaseutin tarkastettavaksi.
Käsin jaettuna lääkkeiden virheprosentti pyörii 1–20 prosentin tienoilla, tutkimuksesta riippuen. Anjassa sama virheprosentti on vain 0,00006, eli alle yksi miljoonasta.
Kun pussit ovat tarkastettu, ne aloittavat matkansa apteekkiin ja asiakkaiden luo.
Annosjakelupalvelun yhteydessä toteutetaan aina kokonaislääkityksen tarkistus. Tarkistuksessa selvitetään, onko asiakkaalla mahdollisesti tarpeettomia tai päällekkäisiä lääkkeitä. Tarkistuksen avulla saadaan usein vähennettyä asiakkaan lääkekuormaa.
Katso videolta, millainen Anjan matka apteekkiin on!
Haluatko oman Anjan? Täytä uuden asiakkaan yhteydenottolomake